Mitä mä tekisin mun elämällä? (Alkuperäinen julkaisu 30.3.2017)

Nyt on tullut taas se aika vuodesta kun elämästä pihalla olevat lukiosta valmistuneet yrittävät päättää mitä ihmettä tehdä elämällään, eli toisin sanoen korkeakoulujen yhteishaku on käynnissä!

Lukiosta päästyäni olin elämäni suunnasta yhtä pihalla kuin Donald Trump on yhdysvaltain presidenttinä olemisesta. Heti alkuun vietin pari välivuotta, jonka aikana tuli leikittyä sotaa ja kerättyä tavaraa varastolla. Hain kuitenkin jokaisessa yhteishaussa äidin painostuksesta aina jotain väliltä merikapteeni-palomies, ilman että pääsin sisään. Tämä johtui todennäköisesti pääasiassa siitä etten lukenut pääsykokeisiin ollenkaan, koska paikat joihin hain eivät yksinkertaisesti kiinnostaneet. Hakattuani päätä seinään pari vuotta, päädyin Suomen Floridaan eli Forssaan pariksi vuodeksi opiskelemaan AMK:hon ympäristöalaa. Oli ihan kivaa, ja kiinnostus ympäristöasiota kohtaan kasvoi, mutta se ei kuitenkaan ollut ihan se mun oma juttu. Etsittyäni jonkin aikaa joitain muita ympäristöön liittyvää koulutusohjelmia vastaa tuli Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia, joka vihdoinkin kuulosti omasta mielestä oikeasti kiinnostavalta. Täten päätin viime vuoden yhteishaussa hakea opiskelemaan YLE:ä.

Tämän vuoden kevään yhteishaussa kuitenkaan siis ympäristö- ja luonnonvaraekonomialle ei ole omaa koulutusohjelmaa. Koulutusuudistuksen ansiosta markkinointi (RIP) ,kuluttajaekonomia, elintarvike-ekonomia ja ympäristö- ja luonnonvaraekonomia ja maatalousekonomia fuusioituvat megasuperkoulutuskokonaisuudeksi eli Ympäristö- ja elintarviketaloudeksi. Uudessa koulutusohjelmassa voi kuitenkin vielä erikoistua ympäristö- ja luonnonvaraekonomian lisäksi muun muassa kuluttaja-, elintarvike ja maatalousekonomiaan. Erikoistumista ei myöskään tarvitse heti päättää, joten valinnanvaraa löytyy!

Viime vuoden pääsykokeisiin tarvitsi osata lyhyttä matikkaa, jonka lukemisen olin aloittanut jo hyvissä ajoin etukäteen. Lisäksi tuli osata Matti Pohjolan kirjoittama kansantaloutta käsittelevä kirja. Kirja jota en ole elämässäni kertaakaan avannut. Koska koitin olla kerrankin ajoissa liikkeellä, eli siis päätin että haen ihan oikeasti opiskelemaan ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaa yhteishaun viimeisenä päivänä, oli pääsykoekirjan opettelemiseen aikaa jäljellä enää noin kuukausi. Tiesin etten millää ehtisi lukea kirjaa läpi niin että muistaisin saati ymmärtäisin siitä yhtään mitää. Onneksi netistä löytyi Matti Pohjolan taloustieteen kirjan tiivistelmä. Luin noin 70 sivun tiivistelmän kahdesti, tehden siitä toisella kertaa omat muistiinpanot joita luin lopun ajasta. Yritin ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni ymmärtää opettelemaani asiaa, enkä vain muistaa sitä ulkoa. Keksin eri asioille omia merkkejä, jotka nopeuttivat muistiinpanojen tekoa ja helpottivat muistamista. Vikoina päivinä opettelin vielä unohtuneet matikan kaavat.

Tänä vuonna pääsykokeessa ei joidenkin ihmisten onneksi ole matikkaa. Pääsykokeessa on kaksi osaa. Ekassa osassa käsitellään kansantaloustiedettä ja toisessa liiketaloustiedettä. Liiketalous osion kirjana toimii Riitta Viitalan ja Eila Jylhän “Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän yritystoiminnan perusta”. Kansantalouden kirjana toimii tänäkin vuonna Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirja.

Omalla kohdalla itse pääsykoe kuumotti semisti sillä kaikki mitä tiesin taloustieteestä oli otettu 70 sivua pitkästä tiivistelmästä. Minua pelotti hieman ettei tiivistelmässä olisi ollut kaikkea mitä piti osata pääsykokeessa. Onneksi kuitenkin pääsykoe meni hyvin. Tajusin mielestäni kaikki koekysymykset molemmista matikan ja taloustieteen osuuksista,  joten olin aika varma että pääsisin sisään. En muista ensireaktioani kun sain kuulla että pääsin opiskelemaan YLE:ä Helsingin yliopistoon. Muistan vain että itkin kuin pikkulapsi seuraavat kolme tuntia yksin kotona tuhannesta eri syystä, vaikka olen mukamas jo aikuinen mies.

Jos nyt pitäisi tämän turhanpäiväisen tekstin loppuun keksiä joku geneerinen syvällinen viisaus jollekin pihalla olevalle korkeakouluun hakevalle, niin se olisi se ettei heti tiedä mitä elämässään haluaa tehdä, ja pääsykokeisiin kannattaa opiskella sillä tavalla joka toimii itselleen. Lisäksi jos nyt joku tätä tekstiä lukeva aikoo hakea tai on hakenut juuri Ympäristö- ja elintarviketaloutta niin pari spesifimpää vinkkiä: Mielestäni taloustieteessä on tärkeämpää asioiden ymmärtäminen muistamisen sijaan. PRO TIP: Matti Pohjolan kirjasta löytyy siis tiivistelmä jostain internetin syövereistä, saa käyttää omalla vastuulla.

Yhteishaku loppuu siis 5.4, joten vielä on aikaa hakea!

Tarkempaa tietoa Ympäristö- ja elintarviketalouden koulutusohjelmasta löytyy sivulta: https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.688117969010

Ja sivulta: https://www2.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/koulutusohjelmat/ymparisto-ja-elintarviketalouden-kandiohjelma

Oula Rinne – Vuorovaikeutuksen tiedottaja

PS. En todellakaan oo niin fiksu mitä tää teksti antaa ymmärtää…